Kalajärven alueen pohjavesi

Lisähuomautus:

Nykyisin Kalajärven vesi on samaa Päijänteen vettä kuin muuallakin pääkaupunkiseudulla. HSY:n Kauklahden, Puolarmetsän, Lahnuksen ja Kalajärven vedenottamot toimivat varavedenottamoina.

-----

Pohjavesi

Harva Kalajärveläinen tietää että heidän juomavetensä tulee suoraan heidän alapuoleltaan. Poikkeuksena pääkaupunkiseudulla, Kalajärvellä juodaan paikallista pohjavettä, joka tulee Kalajärven keskustaajaman alapuolella sijaitsevasta pohjavesialtaasta Pohjoisentien päässä sijaitsevan vedenottamon kautta. Vain Kalajärvellä ja Lahnuksessa kunnalliseen vesijohtoverkkoon pumpataan pohjavettä. Kaikkialla muualla pääkaupunkiseudulla juodaan pintavettä joko Päijänteestä tai Hiidenvedestä. HSY Vesi (ent. Espoon Vesi) pumppaa Kalajärven esiintymästä pohjavettä n. 150 m³/vrk paikalliseen käyttöön.

Kaikki Kalajärvellä normaalisti käytettävä vesi tulee omasta pohjavedestä. Päijännetunnelin vettä johdetaan alueella vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi vedenottamon huoltotöiden yhteydessä. Kaikista kunnallistekniikan piirissä olevista Espoolaisista vain 0,5% juo pohjavettä. Kalajärven pohjavesi on siis todella harvinaista herkkua, jota olemme etuoikeutetut nauttimaan. Aistinvaraisesti arvioiden Kalajärvellä kunnallinen vesijohtovesi maistuu paremmalle kuin muualla Espoossa. Pohjavesien suojelu on siis kaikkien Kalajärveläisten yhteinen intressi!

Euroopan Komiossio on kiinnittänyt erityistä huomiota pohjavesien suojeluun. 75% Euroopan Unionin asukkaista on riippuvaisia pohjavedestä juomaveden lähteenä. Maailmanlaajuisesti pohjavedet ovat maailman suurin makean veden varasto, käsittäen 97% maailman käytettävissä olevasta makeasta vedestä, poislukien jäätiköt. Pohjavedet jäävät helposti unohduksiin, koska ne eivät yleensä näy päivittäisessä elinympäristössä. Pitää kuitenkin muistaa että järvet, joet ja kosteikot muodostavat vain 3% maailman käytettävissä olevasta makeasta vedestä. Pohjavesi on ”piilossa” oleva luonnonvara, joka on määrällisesti paljon tärkeämpi kuin pintavesi ja, jonka pilaamisen ehkäiseminen, seuranta ja ennallistaminen ovat pintavesiin verrattuna paljon vaikeampaa. Euroopan Komissio on asettanut vuonna 2008 uuden pohjavesidirektiivin, jonka ensisijainen tarkoitus on pyrkiä pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseen.

Uhat

Uudenmaan ympäristökeskus (nyk. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) on määritellyt Kalajärven tärkeäksi I-luokan pohjavesialueeksi. Kalajärven allas on itsenäinen pohjavesialue, mikä tarkoittaa ettei alueelle virtaa pohjavettä muualta, vaan pohjavesi muodostuu paikallisen sadannan vaikutuksesta. Tästä syystä kyseinen pohjavesi on erityisen herkkä pilaantumaan ja sen suojeluun on kiinnitettävä erityisen suurta huomiota. Espoon kaupungin teettämässä vuonna 2005 valmistuneessa Kalajärven pohjavesiselvityksessä suurimmaksi uhaksi Kalajärven pohjavedelle mainitaan Vihdintien suolaus ja tiellä mahdollisesti tapahtuvat onnettomuudet, sekä alueella sijaitsevat öljysäiliöt. Kalajärvellä ollaan sikäli onnellisessa tilanteessa, ettei täällä ole merkittävää teollisuutta, maataloutta, kiviainesten ottoa tai polttoainehuoltoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö myös Kalajärven pohjavesi olisi vaarassa.

Kalajärven vedenottamo sijaitsee 150 metrin etäisyydellä Vihdintiestä. Tiehallinto on vähentänyt suolausta Vihdintiellä Kalajärven kohdalla 840 metrin matkalla. Seurantajaksolla 1999-2003 Kalajärven vedenottamon vesinäytteiden kloridipitoisuus laski alle ohjearvon 50 mg/L. Kuitenkin kloriditaso on edelleen selvästi kohollaan, ja pitkän aikavälin trendi on edelleen nouseva. Liukkaudentorjuntaan on tutkittu myös kaliumformiaatin käyttöä. Kyseinen yhdiste hajoaa muutamassa vuorokaudessa vedeksi ja hiilidioksidiksi, eikä sen katsota aiheuttavan vaaraa ympäristölle. Kaliumformiaatin hinta on n. 20-kertainen perinteiseen maantiesuolaan verrattuna. Kuitenkin rajatuilla pohjavesialuella, kuten Kalajärvellä, sen käyttö saattaisi olla perusteltua.

Kalajärven vedenottamon vesilaitostoiminnan suojavyöhyke käsittää Kalajärven keskustakortteleiden lisäksi Hiirisuon, Taka-Niipperin ja Isokorven alueet, sekä Vihdintien pohjoispuolelta Kalajärvi-II:n kaava-alueelta lähes yhtä suuren alueen. Vihdintien eteläpuolinen alue on kokonaisuudessaan kunnallistekniikan piirissä, mutta pohjoispuolella on yksittäisiä kiinteistöjä, joita ei ole kytketty jätevesiverkkoon. Kalajärvi-II:n rakentamisen yhteydessä nämä kiinteistöt tullaan liittämään kunnallistekniikkaan. Vanhat kiinteistöjen omat jätevesikaivot ovat merkittävä uhka pohjaveden mikrobiologiselle laadulle. Myös kunnallisen jätevesiverkon ikääntyminen lisää riskejä . HSY Vesi on tiedostanut ongelman, mutta systemaattista kartoitusta Kalajärven alueen kunnallistekniikan kunnosta ei ole tehty, eikä ole suunnitteilla. Kalajärven alueen infrastruktuurin tarkempi valvominen olisi kuitenkin perusteltua, koska Kalajärvi on pohjaveden käytön osalta erikoisasemassa koko pääkaupunkiseudulla.

Kalajärvi-II kaava-alueen pohjoisosassa on vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka, jonka käyttö lopetettiin vuonna 1988. Kaatopaikka sijaitsee vain 60 metrin päässä määritellystä Kalajärven pohjavesialueen rajasta. Tehtyjen tutkimusten perusteella ei ole havaittu oleellisia valumia kaatopaikalta pohjaveteen. Valumat ns. orsivesikerroksissa ovat kuitenkin mahdollisia. Kalajärvi-II:n rakentaminen saattaa vaikuttaa maanalaisiin virtaamiin, ja tuoda ongelman esille. Kalajärvi-II:n rakentamisen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun, ja valvoa pohjaveden laatua säännöllisesti.

Myös asukkaiden pienpäästöt kuormittavat pohjavettä: maahan päästetyt torjunta-aineet, lannoitteet, pesuvedet ja ajoneuvokemikaalit uhkaavat veden laatua. Litra öljyä pilaa miljoona litraa vettä.

Uusi uhka pohjavesille on viimeaikoina yleistynyt maalämpö. Maalämmön porakaivot, ns. lämpökaivot, aiheuttavat kolmenlaista varaa pohjavesille. Huonosti rakennettu tai tiivistetty kaivo saattaa päästää pintavesiä valumaan kaivoon, joka aiheuttaa pohjaveden mikrobiologista saastumista. Itse kaivo saattavat sekoittaa pohjaveden eri kerroksia. Jääkauden jäljiltä on pohjavesikerroksiin jäänyt suolaisen veden taskuja, jotka kaivon kautta saattavat sekoittua ja pilata makean veden. Kolmas uhka ovat kemikaalivuodot itse maalämpöjärjestelmästä.

Valmisteilla olevassa Espoon rakennusjärjestyksessä vaaditaan pohjavesialueilla käyttämään maalämpöjärjestelmissä ympäristölle vaaratonta lämmönsiirtonestettä. Sellaiseksi lasketaan propyleeniglykoli, jota käytetään mm. lentokoneiden jääntorjuntaan. Samaisen aineen tiedetään pilanneen Helsinki-Vantaan lentokentän vieressä virtaavan Kylmäoja-puron. Propyleeniglykoli hajoaa luonnossa, mutta vaatii hajotakseen happea. Pintavesissä se siis kuluttaa vedestä hapen ja tappaa kaiken elämän. Pohjavesissa ei happea ole ensinkään, joten pohjaveteen päässyt glykoli ei edes hajoa minnekään vaan säilyy lähes ikuisesti. Ei kuulosta kovin houkuttelevalta juotavalta.

Monet vaaralliset aineet kulkeutuvat hyvin hitaasti pohjavesiin ja pilaavat veden ehkä vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Kirjoittajan synnyinkaupunki Hyvinkää sijaitsee Salpausselän harjun jatkeella, jossa periaatteessa on saatavilla runsaasti hyvälaatuista pohjavettä. Kuitenkin 2000-luvun alussa jouduttiin paikallinen pohjavedenotto lopettamaan ja siirtymään Päijännetunnelin veden käyttöön, koska pohjavedessä havaittiin raja-arvot ylittäviä torjunta-ainepitoisuuksia. Nämä torjunta-aineet ovat sellaisia joita VR ja TVH ovat käyttäneet 60- ja 70-luvuilla maanteiden ja radanvarsien kasvillisuuden torjuntaan. Vasta vuosikymmenien viivellä nämä aineet näkyvät pohjaveden laadussa, ja oletettavasti niiden kulkeutuminen pohjaveteen jatkuu vielä vuosikymmeniä.

Mitä minä voin tehdä?

Pohjaveden suojelu on asia, jossa jokainen pohjavesialueella asuva voi henkilökohtaisesti vaikuttaa asiaan. Omassa toiminnassaan voi vaikuttaa mm. välttämällä kasvintorjunta-aineiden käyttöä, olla pesemättä autoa pihassa, ja tekemällä ajoneuvojen huollot vain asianmukaisissa öljyntalteenotolla varustetuissa tiloissa. Kaikessa rakentamisessa tulee varmistaa että pohjaveden suojelu on huomioitu. Lämmitysremontin yhteydessä voi luopua öljysäiliöstä.

Lähteet:
HSY Vesi
Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä Suomen ympäristökeskuksen loppuraportti 2007
Suolauksen vähentämiskokeilun seuranta Tiehallinnon loppuraportti 2004
Pohjaveden suojelu Euroopassa Euroopan komission julkaisu 2008